26.12.11

Puulaatikko innostus

Innostuin askartelemaan elikkä sain puulatikoita työpaikaltani ja sain maalaus idean työkaveriltani. Mietin että millä maalilla niitä vois maalailla edullisesti ja hoksasin että minulla ittellänihän on valkoista seinämaalia, päätin kokeilla minkälaisia niistä sitte tulis.

 Kokeilin ensin maalata vesiohenteena, jotta siinä tulis kuultomaalattu mutta minusta se ei ollut kovinkaan kivan näköinen joten maalasin sitten kokonaan valkoiseksi.


Tässä lopputulos. Tuli ihan kiva. Mietin vain että mitähän noissa sitten säilyttäis koska eivät kestä kovinkaan paljon painoa. No tämä laatikko päätyi ensin kissojen testiin ja sen jälkeen akvaarion alle "romulaatikoksi"







Innostuin niin laatikko maalauksesta että kävin kyselemässä paikallisesta ruokakaupasta olisko niillä laatikoita. Puulaatikoita on todella hankala saada mistään. Syksyllä sain ruoka kaupasta muutaman ja sen jälkeen niitä ei ole kauppaan tullut, sanoivat että keväällä tulee seuraavan kerran.

 Töpö kissa testaa olisko laatikko kiva nukkuma paikka.
 Tässä kaupasta saadut laatikot. Niistä tuli myös ihan kivan näköisiä, ovat vaan erinmalliset kuin tuo työpaikalta saatu laatikko, nämä laatikot päättyivät tytön "heppatalli" laatikoksi ja marsujen tarvike laatikoksi.
Seuraavaksi kokeilen eri värisellä maalilla maalata. Vois kokeilla jotain antiikkipetsiä tai jotai sellaista maalia, yks vaihtoehto olis spray maali mut sitä taitaa mennä paljon ja se ottaa kyllä hengitykseen joten se pitäisi tehdä ulko ilmassa joten se ei taida olla hyvä vaihtoehto.

24.12.11

JOULUAATTO ( päivä muiden joukossa )

JOULUAATTO
Päivä muiden joukossa. Heräsin jo ennen kahdeksaa aamulla, avasin telkkarin ja katselin hetken Joulupukin kuumalinjaa, tuli tippa linssiin liikuttavista lasten joululauluista. Mieleeni muistui Joulut kun omat lapset olivat pieniä, kuin tyttäreni lauloi Joulupukille ja poikani avusti Joulupukkia lahjojen jaossa. Silloin tuntui joululta.



Nyt on toisin. Olen yksin kotona. Lapset ovat jo niin isoja että niillä on omat kaverinsa ja juttunsa. Tytär viettää joulua isällään ja mummolassa.

Nukahdin uudelleen....


Kävimme kuitenkin lasten kanssa syömässä veljen perheen luona. Saimme hoitoomme myös veljeni lasten kanin Maisan, mainio otus, superkani Maisa.

Maikki superkani
Tulimme kotiin, lapset lähtivät omille teilleen. Minä aloin pyykkäämään, mitäpäs tuota, päivä muiden joukossa. Koska ei tunnu yhtään joululta eikä ole joulumieltä enään niinkuin ennen niin mikäpäs siinä siivotessa :)
Astiat koneeseen ja pyykit narulle, imuroimpa vielä yläkerran ja asettelin marsut ja kanin häkit vastakkain. Oli hauska seurata kuinka pian ne huomaisivat toisensa, Latte haistoi Maisan heti ja katseli uteliaana kanin häkkiin.

Seuraavaksi päätin puhdistaa akvaarion ja laittaa sinne kaloille joululahjaksi uutta soraa. Minulla on kaksi akvaa, isompi alakerrassa jossa on 317 litraa ja pienempi yläkerrassa, siinä on 128 litraa. Harrastan siis akvaarioita myös.




Tässä kuvassa on 128 litrainen allas. Siinä on mustiamolleja, miekkapyrstöjä, miljoonakaloja ja partaimumonneja ja helmimonneja. Mollit ovat tehneet poikasia ja myös muutama millin poikanen on jäänyt henkiin. Miekkapyrstöt eivät ole vieläkään poikineet, olen odottanut kärsivällisesti tai sitten niitä ei vaan ole jäänyt henkiin ainuttakaan.

No, joo tällainen erilainen joulu ( aatto ) ....

23.12.11

Mejä Maasut

Lotus ja Latte muuttivat meille noin 4kk sitten.

LOTUS


Marsut ovat sisaruksia, samasta pesueesta.
Tahdoimme kaksi tyttö marsua jotta ne menestyisivät samassa häkissä ja tulisivat hyvin toimeen keskenään. Marsut saivat siis nimekseen Lotus ja Latte. Marsujen omistaja on 12 vuotias tyttäreni.











Tässä kuvassa Latte on oikealla etualalla. Ihastuimme marsun väritykseen, jotenkin niin kahvimainen marsutyttö. Latte on hieman rohkeampi siskoksista. Marsut olivat alkuun todella arkoja. Eivät vieläkään uskalla ottaa ruokaa kädestä mutta ne eivät pakene enää henkensä edestä kun laittaa käden häkkiin ja silittää marsuja.





Marsut hankimme kasvattajalta. Minusta on turvallisinta hankkia marsut kasvattajalta, ainakin tietää ja näkee millaisista elinolosuhteista marsut tulevat kun menee paikan päälle tutustumaan eläimiin, näkee samalla että millaisessa häkissä eläimiä pidetään ja mitä niille syötetään. Muutenkin on ilo olla kasvattajaan myöhemminkin yhteydessä, voi soittaa ja kysellä neuvoja marsujen kasvattamisessa.
Nämä otukset ovat kovin veikeitä ja niiden touhuja on hauska seurailla. Kissatkin meillä tykkäävät todella paljon, kissoista on erittäin mielenkiintoista seurailla kun "paistit" juoksevat nenän edestä ja niitä ehtii vain haistaa kunnes ne ovat piiloutuneet mökkiinsä tai heinien alle piiloon.

LATTE n.6vk
SEURAA JOHTAJAA

Extreme kissa

Mussu oli Extreme kissa. Hän oli oikein erikoinen persoona. Mussu rakasti vaaroja ja vapaata elämää. Ketteränä kattina Mussu ehti aina ensimmäisenä joka paikkaan. Jo alle vuoden ikäisenä Mussu kokeili lentämisen taitojaan mutta lyhyeen jäi lento yritykset, kissa meinaan putosi viidennen kerroksen ikkunasta suoraan pyörien päälle ja siittä asfaltille, onneksi Mussulla oli enkeleitä matkassa eikä henki lähtenyt vaan vain lonkka murtumalla selvittiin ja hirveällä säikähdyksellä. Eivätkä nämä lento harjoittelut tähän loppuneet vain niitä täytyi harjoitella muutamaan otteeseen vielä ennen kuin Mussu tajusi ettei hänestä ollut yksinkertaisesti lentäjän rooliin.
Mussu kokeili "lentoratoja" toisen kerroksen parvekkeelta


Mussu oli myös aikamoinen maailman matkaaja, hän rakasti auto matkailua, linja-autoilusta Mussu ei oikein pitänyt, kerran pelotti niin paljon että Mussu pissasi linj-uton penkille, minua nolotti ja hävetti niin etten kertonut siitä kuitenkaan kuskille vaan poistuin vähin äänin kissan kanssa pois linja-autosta.. Auton kyydissä Mussu kyllä viihtyi, siihen aikaan ei ollut mitään kuljetus boxeja tai ei meillä ainakaan ollut vaan Mussu rakasti matkustaa hattuhyllyllä tai jalkotilassa takapenkki osastolla. Naapureitakin täytyi varoitella etteivät jättäisi autojensa ovia auki, niitä vartioimatta koska siellä saattaisi olla karvakamu ylläri eli meidän Mussu. Mussu matkusteli maidän matkassa, helsingissä ja turussa. Mussu pääsi jopa tutustumaan Korppoon saaristoon, maistelemaan saariston pikkujyrsijöitä mikäli kiinni niitä sai sillä Mussun lentoreissu aiheutti kissalle lonkkaan ( vuoden päästä seikkailustaan ) verenkierto häiriön ja luukadon, kissa joutui leikkaukseen ja sen vuoksi kissan toinen takajalka oli muutaman sentin lyhyempi joten puihinkaan kiipeäminen ei kissalla enää onnistunut.

Vuosien varrella tämä kisuli kokeili lentoreissuja vielä parikertaa, kerran toisen kerroksen parvekkeelta jonne kissa oli livahtanut jotenkin ihmeen kummasti kenenkään tietämättä, sillä seurauksella että etutassun nivelsiteet menivät muistaakseni poikki ja tassu pakettiin. Kerran vielä rivitalon yläkerran ikkunasta sillä seurauksin että kynnet menivät poikki ja tassut verille, Mussulla oli silloin ikääkin jo upeat 15 vuotta.

Mussu oli 4 vuotias kun hänelle valittiin kaveri, taloon tuli "poika kissa" Kassu, joka vaihtoikin sitten sukupuoltaan noin 3kk iässä, Kassusta tulikin tyttö kissa. Kissat olivat erottomattomat, kaverit toisilleen. Aina yhdessä. 
Parhaat kaverit


Mussu eli 17 vuotiaaksi asti. Kesällä 2003 Mussu alkoi laihtumaan eikä ruoka oikein pysynyt sisällä välillä, lääkärissä käytiin muttei mitään löytynyt.  Syksyllä Mussun vointi paheni ja eikä mitään ollut enää tehtävissä vaan lähdettiin Mussun kanssa viimeisen kerran lääkäriin ja lääkäri totesi Mussulla maksasyövän ja kissa täytyi päästää kissojen taivaaseen. Mussu nukahti ikuiseen uneen minun sylissäni. Tämä matka oli elämäni kamalin matka mutta en olisi antanut kenenkään muun tehdä sitä matkaa minun sijastani.  mussun puoliso Kassu elää vieläkin. Tämä kissaneiti täyttää maaliskuussa komiat 21 vuotta.

21.12.11

Lemmikkini

Olen kissa rakas ihminen. Sain ensimmäisen kissani kun täytin upeat 18 vuotta. Annoin kissalle nimeksi Mussu. Mussu oli kolli kissa. Melkein täysin musta, kaulan ja mahan alla vähän valkoista. Mussu oli minulle erittäin rakas. Voisin kirjoitella Mussu kissasta vaikka kuin paljon tarinoita, niin eläväinen kissa oli hän.
Mussu oli rohkea ja iso kolli. Nuoruuden iässä hän sai kuljeskella vapaana, siihen aikaan poikakaverini vanhemmat asuivat omakotitalossa ja Mussu vietti siellä todella paljon aikaa kuljeskellen vapaana nauttien kissanpäivistään ja pyydystellen hiirulaisia ja hätistellen fasaaneja.

Kerran yhtenä iltana huutelin Mussua koska olimme lähdössä omaan kotiimme ja Mussu olisi saatava mukaan. Mussulla olikin aivan muut asiat mielessä sillä hän viiletti vauhdilla pitkin peltoa, heinät ja kukat lakos vaan Mussun vauhdissa, Mussu saalisti isoa ukko fasaania ja melkein sai sen kiinni. Minä katselin kauhuissani Mussun saalistus intoa ja vauhtia ja ajattelin että ei hemmetti, mitä jos Mussu tuo meille iltapala pöytään ukko fasaanin. Aloin huutamaan kurkku suorana kissalle, kutsuin Mussua nimeltä, mutta ei, Mussu piti päänsä ja juoksi henkensä kaupalla faasaanin perässä kunnes jossain vaiheessa luovutti.Päätti levätä hetken ja tasailla hengitystään ja kipittää kiltisti maminsa luokse pettyneenä. Minä huokasin helpotuksesta. Nappasin kissan kainalooni ja kannoin autoon.
MUSSU

Aina eka kerta

Elämäni ensimmäinen, ihka ensimmäinen blogi. Alku aina vaikeaa, kiitos lopussa seisoo...
Mietin mitä kirjoittais, mitä kansa tahtois lukea, mikä olisi mielenkiintoista?
Opettelen tässä ensin näiden sivujen toimivuutta ja kokeilen miten saisin tänne kuvia lisättyä jotta vois jossain vaiheessa alkaa sitten kirjoittelemaan jotain..




Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa

jouluisen kuun. Katselen tähtien hopeista nauhaa,

toivotan jouluusi lämpöä, rauhaa.

MÖKÖ kissa toivottaa kaikille kissamaista joulua.